Luin Katja Kallion Kuutamolla -kirjan (2000), sillä olen nähnyt siihen pohjautuvan elokuvan useamman kerran, ja halusin nähdä onko kirja parempi kuin elokuva. Useasti näin on ollut, ja oli taas tässäkin tapauksessa. Vaikka elokuva oli hyvä mm. näyttelijöiden ansiosta, oli kirja vieläkin parempi, sillä kirjassa voidaan selittää paremmin henkilöiden ajatuksia ja syitä miksi henkilö tekee niinkuin tekee. Lisäksi elokuvaan oli muutettu paljon henkilöiden luonteita ja juonikulkuakin, mikä ei mielestäni aina ollut onnistunut.
Kirjan päähenkilö Iiris Vaara on hiljainen ja erakkoluonteinen kirjakaupan myyjä, jonka elämässä tärkeimmät asiat ovat elokuvat ja muutama ystävä. Mutta yhtäkkiä kuvioihin ilmaantuu Marko. Marko vaikuttaa Iiriksen silmissä täydelliseltä ja pari onkin umpirakastunut muutaman vuoden. Marko kuitenkin kyllästyy ja jättää Iiriksen. Sen seurauksena herkkä Iiris yrittää toipua erostaan muutaman vuoden, jonka aikana hän yrittää epätoivoisesti muuttua, saada Markoa takaisin ja kokea muutaman epämääräisen suhteen, jotka sotkevat niin hänen kuin ystäviensäkin ihmissuhteet.
Kirjassa ihmissuhteet on tärkein aihe, sillä niitä on Iiriksen sisäänpäinkääntyneestä luonteesta huolimatta paljon ja erilaisia. Vaikea äitisuhde, liian läheinen suhde ystävänsä Lauran mieheen, Lauran salasuhde, ystävänsä Annan lukuisat miesseikkailut ja Iiriksen loputon spekulointi hänen ja Markon suhteesta tekevät kirjasta saippuaoopperamaisen ja juonesta draamallisen. Toisaalta ihmissuhteita on mukava pohtia ja yrittää ymmärtää asioita monelta kantilta.
Kirjaa oli mukava lukea, sillä siinä oli kaiken draaman keskellä sopivasti huumoria. Mielenkiintoisen juonen lisäksi kirjassa oli paljon hauskoja kohtauksia ja ajatuksia herättäviä mielipiteitä.
Olen myös nähnyt elokuvan, mutten lukenut kirjaa. Olisi ollut kiva myös tietää, mitä olivat ne mielipiteet, jotka herättivät ajatuksia. Huumorista olisi myös ollut kiva tietää enemmän. Millaista se oli?
VastaaPoista